Tietoa minusta

Olin jo pienestä pojasta saakka kovin kiinnostunut kaikenlaisista koneista ja laitteista.  Jaloilleni jo päästyäni ja nähtyäni videosoittimen käytössä oli pakko päästä sitä itsekin kokeilemaan, tosin itse videokasetin tilalle päätyi välillä korppu, välillä ranskansämpylä, joita sitten saatiin kaivella soittimesta ulos.

Lapsuuden ja nuoruuden useimmat illat ja viikonloput vietin isäni verstaalla, joka perusti toiminimen ollessani 11 vuotias. Jo sitä ennen olin lähes kaikessa mukana, mitä ikinä tehtiinkään. Minusta on kuva, kun alle kaksivuotiaana ”tarkistan” vatupassilla, että kotitalomme ulkovuori tulee suoraan.

Joka talvi kävimme myös puumettällä, eli tammi-helmikuun aikana kaadettiin metsistä ostettuja koivuja, kuusia, mäntyjä jotka sitten tuotiin siskoni kummisedän traktorilla meille, jossa puut pätkittiin ja halottiin. Taisin jo alle kymmenenvanhana olla kirveessä kiinni ja halkomassa klapeja.

Käsitöiden lisäksi olin taaperosta saakka kovin kiinnostunut autoista. Muistin ulkoa kaikkien formulatallien moottorit. Yhä tänäkin päivänä seuraan jokaisen wrc -rallin ja lähes kaikki formulakisat, nykyisin myös kestävyyskilpailut ja amerikkalaiset kilpa-ajosarjat sekä rallicross kiinnostavat jonkin verran.

Kahdeksanvuotiaana aloitin pianonsoiton, joka harrastuksena jatkui yläasteen loppuun saakka. Esiinnyin joka vuosi matineassa ja monissa koulun juhlissa, joista muutamat olivat sooloesiintymisiä. Musiikki näyttelee edelleen isoa osaa jokapäiväisessä elämässä. En osaa lukita itseäni yhteen ainoaan genreen, vaan kuuntelen jatsia, bluesia, metallia, iskelmää, powermetallia, rockia, elektronista sujuvasti sekaisin. Musiikki on minulle myös inspiraatiota ja motivaatiota antava voima.

Aloitettuani Datanomiopinnot Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa ja saatuani oman ensimmäinen läppärin, ryhdyin omatoimisesti opiskelemaan kotisivujen tekemistä sekä käyttöjärjestelmien toimintaa. Muistaakseni 2004 asensin ensimmäisen linuxin, taisi olla ubuntu 4.10. tulostin mapillisen ohjeita  ja opettelin komentokehotteen käytön. Noin vuosi siitä ja asensin gentoota keskellä yötä manuaalisesti ja sain sen valmiiksi saakka.

2007 ollessani töissä paikallisessa tietokoneliikkeessä vastasin koneiden huollosta, kasaamisesta sekä niiden töiden ohella rakensin kaupalle verkkokaupan.

Asevelvollisuuden suoritin sekä Riihimäen viestirykmentissä, että Tikkakosken ilmasotakoulussa. Aliupseerikoulun suoritin molemmissa.

Kotiuduttuani tammikuussa 2009 ilmoittauduin yrittäjäkurssille, joka tuli käytyä sen kevään aikana. 6.5.2009 perustin Valkila Oy:n, jonka toimipiste sijaitsi vuoden 2013 kesään saakka Ylöjärven Mikkolantiellä.

Liikeideani perustui aluksi isäni valmistamien tuotteiden myyntiin ja lasermerkkaamiseen, mutta pian laserin hankinnan jälkeen löysimme useita keinoja käyttää laseria ja valmistaa uudenlaisia tuotteita. Laserin rajat tullessa vastaan löysin keinoja tehostaa laseria, jolloin uusia mahdollisuuksia löytyi aina vain lisää.

Keväällä 2011 tuli ensimmäinen iso jackpot, kun sain tilauksen valmistaa 5000 sormusrasiaa aidoille ilmapuolustussormuksille. Tilaaja oli Veteraanivastuu Ry. Suuret tilaukset jatkuivat heti syksyllä, kun valmistin 2500 leikkuulautaa liikelahjoiksi.

2013 keväällä muutimme nykyisiin toimitiloihimme Kyröskosken Tippavaaraan. Tämä helpotti toimintaa, sillä puuntyöstöverstas oli kokoajan sijainnut kotonani Kyröskoskella. Tarve kuljettaa raaka-ainetta poistui lähes kokonaan ja yrityksen toiminta helpottui huomattavasti.

Nyt vuoden 2017 loppuessa, katsoessani taaksepäin, ymmärrän kuinka paljon liikeidea onkaan muuttunut 8 vuoden aikana. Alkuperäinen idea liikelahjojen valmistuksesta ja myymisestä on siirtynyt taka-alalle ja tilalle on tullut myyntipakkausten, puurasioiden, taulujen, korttien sekä tarjottimien valmistus. On omaa mallistoa, sekä mittatilauspalvelua.

Samalla kun katson eteenpäin, ihan pelkästään seuraavaakin vuotta, näen että tämä valitsemani tie on oikea. Se vaatii silti yrityksen sekä laitteiston, että toimintojen kehittämistä.

Tämä blogi tulee toimimaan sekä henkilökohtaisena bloginani, että yritykseni blogina. Usein puuhastelen kaikenlaisia omia projektejanikin verstaalla aikataulujen puitteissa, ja ajattelin jakaa niitä kanssanne.

Siviilielämässäni olen onnellisesti avoliitossa ja yhden pojan isä. Asumme punaisessa omakotitalossa Hämeenkyrössä, mukavan isolla tontilla, joka loppuu metsään. Olen luonnonläheinen ihminen ja vietänkin metsässä suhteellisen paljon aikaa aina kun se vain on mahdollista. Nautin vaelluksesta. Muutama vuosi sitten vaelsin yksin seitsemisen Virkatien, joka on muistaakseni noin 33 kilometriä pitkä reitti.

Poikani Eino on myös kova automies, ja vietämmekin erilaisten autojen kanssa paljon aikaa yhdessä. Ostinkin hänelle syntymäpäivälahjaksi Nissan GTR -lastenauton, joka on onneksi myös radio-ohjattava.

Pyrin kirjoittamaan blogeja tasaisesti mahdollisuuksien mukaan ainakin 3-4 kertaa kuukaudessa. Olisi huippua jos saisin yhden postauksen viikossa aikaiseksi!